Muistomerkit

Hankasalmen sankarihautausmaa

Hankasalmen kirkon vierellä olevan hautausmaan sankarihauta-alueen muistomerkki – korkea risti ja sen eteen sijoitettu muistokivi – on omistettu vuosien 1939–1945 sodissa kaatuneille.
Risti ja seppeleenlaskupaikaksi tarkoitettu muistokivi ovat harmaata graniittia, muistokivessä lukee kohokirjaimin: ”Isänmaan puolesta”. Muistomerkin suunnittelivat arkkitehdit Aili ja Niilo Pulkka, sen valmisti äänekoskelainen Hautakiviveistämö Eero Kankaanranta ja paljastamispäivä oli 23.7.1950.

Muistomerkki on sijoitettu sankarihauta-alueen itäpuolelle. Alueelle on haudattu 192 sotavuosien 1939–1945 sankarivainajaa.

Paikalla on katoksen alle sijoitettu karttaopaste, josta voi paikantaa vuosien 1939–1945 sankarivainajien hautapaikat.

Sankarihauta-alueella muistetaan myös sota-ajan äitejä. Alueen pääkäytävän länsipuolella Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin vierellä on mustasta graniitista veistetty pitkä laatta. Sen yläreunassa on vuosiluvut ”1939–1945” ja teksti:

Äidit vain, nuo toivossa väkevät, Jumalan näkevät. Lauri Viita”.
Laatan yläreunasta nousee käsiparia esittävä pronssiveistos Rukoilevan äidin kädet.

Muistomerkin suunnitteli arkkitehti Niilo Pulkka ja kivityön teki Suomen Kivivalmiste Oy. Se paljastettiin kaatuneiden muistopäivän jumalanpalveluksen jälkeen 20.5.2001.

Sotaanlähdön muistomerkki

Hankasalmen kunnan itsenäisyyden puistossa luonnonkiveen asetettu pronssinen laatta, jossa runo:

”Kun poikansa kutsui isänmaa… 1939–1945 lähtivät Hankasalmen miehet kotikontujaan puolustamaan”. Taiteilija Kari Tarkiainen, laatassa on Vieno Kalliolan runo. Muistomerkki on sijoitettu Itsenäisyyden puistoon, joka on lähellä sitä aluetta, josta miehet ovat aikoinaan sotaan lähteneet.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden muistoreliefi, taiteilija Kari Tarkiainen. Pronssisessa laatassa vasemmalla puolella kuvattu sotilaiden kypäriä, niiden yläpuolelle on vuodet 1939–1945 ja oikealla puolella on kaatuneiden sotilaiden nimilistat.

 

ETÄISYYS KARTTA