Muistomerkit
Miekkainpetäjä
Tien vieressä seisova ikivanha ja kelottunut mänty lienee Jämsän vanhin muistomerkki. Perimätiedon mukaan Isonvihan aikaan tällä alueella käytiin kovia taisteluja, todennäköisesti vuonna 1721. Taistelujen jälkeen venäläisupseerit iskivät miekkansa hongan tyveen rauhan merkiksi, jonka jälkeen mänty alkoi kelottua. Petäjässä on ollut kirjattuna vuosiluku 1804 Isonjaon päättymisen merkiksi. Kerrotaan, että jo tuolloin kelottuvassa petäjässä olisi ollut vielä tuoreita oksia. Seuraava vuosiluku on 1809 Suomen sodan ajoilta, jolloin petäjän luona hierottiin taas rauhaa ja upseerit löivät miekkansa petäjään. Viereisen kiven muistolaatassa lukee: "Miekkainpetäjä on nähnyt taistelun, joka perimätiedon mukaan on käyty tällä paikalla suomalaisten ja venäläisten välillä, mutta pitää tiedot siitä ominaan. Kulkija, joka tätä luet, tulevaisuutesi on hämärän peitossa, mutta huolehdi siitä, että oman aikasi tapahtumat eivät vaivu kanssasi hautaan, vaan jäävät tulevien polvien tiedoksi.”
Sijainti: Miekkainpetäjän hautausmaata vastapäätä, Pääskysmäentie, Jämsä
Lähde: www.museo24.fi
Nälkävuosien muistomerkki
Muistomerkki muodostuu makaavasta kivipaadesta, joka on ikään kuin lohjennut kolmeen osaan, materiaalina on Korpilahden musta graniitti. Kolmiosainen kivipaasi symboloi nälkään menehtyneiden ihmisten tragediaa, ja heidän kesken katkennutta elämänkaartaan. Karkea, käsittelemätön kiven pinta heijastaa ihmiselämän monisärmäisyyttä ja sen vivahteita.
Betonilaattaan kiinnitetyssä metallilaatassa on teksti: Nälkävuosina 1866 - 1868 menehtyneiden muistolle. Kansamme koko menneisyys on takeena sen tulevaisuudelle (P. E. Svinhufvud)
Tekijä: Paavo Keskinen
Sijainti: Muistojen hautausmaa, Jämsän kirkko
Lähde: www.museo24.fi
Rauhan ja sovinnon muistomerkit
Rauhan ja sovinnon muistomerkki on pystytetty Jämsään kaupunkien, seurakuntien ja suurimpien puolueiden toimesta vuonna 2000. Muistomerkin tarkoitus on ollut poistaa vuonna 1918 käydyn kansalaissodan aiheuttama kansan kahtiajakautuminen ja toimia rauhan ja sovinnon merkkinä uudelle vuosituhannelle siirryttäessä.
Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä vastustaneen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.1.–16.5. 1918. Senaatin joukkoja kutsuttiin valkoisiksi ja kansanvaltuuskunnan joukkoja punaisiksi. Sota päättyi valkoisen Suomen voittoon. Jämsä kuului pääasiassa punaisten puolelle ja sota koetteli Jämsän seutua hyvin ankarasti. Sodan suurimmat ja ratkaisevat taistelut käytiin n. 50 km päässä Jämsästä, Vilppulassa. Sodan jälkeen Jämsän punaisten saama kohtelu aiheutti kansassa syviä haavoja ja katkeruutta, joita muistomerkillä pyrittiin sovittamaan.
Muistomerkki on kaksiosainen. Sen ensimmäinen osa on sijoitettu Jämsän kirkonmäelle lähelle sankarivainajien muistomerkkiä. Muistomerkki on kolme metriä korkea harmaasta graniitista tehty kaksoisristi. Kaksoisristi on suunniteltu niin, että jos ristit käännettäisi lomittain, syntyisi yksi tasasivuinen neliönmuotoinen pilari. Rauhan ja sovinnon muistomerkin toinen osa, Aatteensa puolesta sortuneiden muistomerkki, sijaitsee punaisten joukkohaudalla vanhan hautausmaan takaosassa. Punaisesta graniitista tehtyyn muistomerkkiin on kaiverrettu vuoden 1918 sisällissodassa surmattujen, kaatuneiden, vankileireillä menehtyneiden tai kadonneiden nimet, 152 kappaletta. Se paljastettiin 20.10.2001. Sen vieressä seisoo Jämsän kunnan 1940-luvulla pystyttämä punainen graniittikivi.
Suunnittelija: Heikki Häiväoja
Sijainti: Jämsän kirkonmäki ja Vanha hautausmaa
Lähde: www.museo24.fi
Vapaussodan sankarivainajien muistomerkki
Muistomerkki on pystytetty Suomen vapaussodan eli vuonna 1918 käydyn sisällissodan muistoksi vuonna 1920. Pyöreään jalustaan on kirjoitettu valkoisten puolella taistelleiden sotasankareiden nimiä. Polvistuneen sotilaan alapuolelle on kaiverrettu teksti:
"Itsemme vuoksi taistohon nousseet emme – Isänmaan tähden katso, me kamppailimme. ”
sekä raamatunlause:
”Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin että panee henkensä ystäväinsä edestä. ”
Joh 15:13
Suunnittelija: Evert Porila
Sijainti: Muistojen hautausmaa, Jämsän kirkko
Lähde: www.museo24.fi
Jämsänkosken tehtaiden sankarivainajien muistomerkki
Ilveslinnan edustalla keskellä Patalan koskien välissä olevaa saarta on pystytetty Jämsänkosken tehtaiden sankarivainajien muistomerkki. Muistomerkille vie silta kosken yli. Ilveslinna toimi toisen maailmansodan aikana sotasairaalana, mistä on muistolaatta Ilveslinnan aulassa. Lähistöllä oleva kenttätykki osoittaa paikan, josta Jämsänjokilaakson tykkimiehet lähtivät jatkosotaan 18.6.1941.
Suunnittelija: Pekka Saarema
Sijainti: Ilveslinna, Jämsänkoski
Lähde: www.museo24.fi
Juuso Walden (1907-1972) vuorineuvos, patruuna.
Juuso Walden toimi Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtajana vuosina 1940–1969 ja perusti Kaipolan paperitehtaat vuonna 1952. Hän johti paperitehtaita isällisellä ja rautaisella kädellä. Hän oli merkittävä valtakunnallinen teollisuusjohtaja, jota arvostettiin myös Suomen rajojen ulkopuolella. Patsas muodostuu paperiteollisuutta kuvaavista kiviteloista sekä Juuso Waldenin reliefistä.
Suunnittelija: Heikki Häiväoja, Johanna Häiväoja
Sijainti: Jämsän kirjaston vieressä
Lähde: www.museo24.fi
Muut merkittävät patsaat
Karhupatsas
Puistosta Jämsän linja-autoaseman edustalle siirretty karhupatsas toivottaa matkalaiset tervetulleiksi Jämsään. Patsas on hitsattu vanhasta ketjusta.
Tekijä: Eino Rautaruoho
Sijainti: Jämsän linja-autoasema
Lähde: www.museo24.fi
Toivon merkki
Jokilaakson sairaalan pihassa pääsisäänkäynnin edessä on erikoinen putkista rakennettu taideteos, jonka kolme ylöspäin suuntautuvaa pilaria kuvaavat ihmisen kasvua ja toiveikasta pyrkimystä ylöspäin. Kun luonto on hiljaa, myös patsas on levossa, kun tuuli viriää, teos herää eloon. Patsaan nimi Toiveita viittaa paitsi elämän toivoon, silloiseen kaupunginjohtaja Toivo Puroon, jonka ansiosta sairaala perustettiin.
Suunnittelija: Antti Maasalo
Sijainti: Jokilaakson sairaala, Jämsä
Lähde: www.museo24.fi
Kultainen leikkaus
Kultainen leikkaus on Jämsänjoen varressa sijaitseva musta Korpilahden Gabro-kivestä ja pronssista tehty kuutio. Kuution pintaan kuvattu kämmenenmuotoinen kuvio luonnehtii Jämsän keskustan muotoa. Kuutio sijoittuu Jämsänjoen kultaiseen leikkauspisteeseen keskustan siltojen väliin. Jämsänjoki vuorostaan jakaa kaupungin keskustan ”käden” kultaisena leikkauksena. Kuution pintaan kaiverrettu luku 1,618 on luonnon kasvussa esiintyvä kultaisen leikkauksen kerroin, joka muistuttaa luonnon ”viisaudesta”. Samalla raskas kuutio muistuttaa luontomme hauraudesta – ihmisen toiminta painaa maan kuopalle.
Tekijä: Seppo Uuranmäki
Sijainti: Jämsänjoen ranta, Jämsä.
Lähde: taidemajakka
Paperikoneen tela
Jämsän kenties kuuluisin muistomerkki on paperiteollisuuden kunniaksi pystytetty aito paperikoneen tela valtatie 9:n risteyksen liikenneympyrässä. Kivitela on poistettu Kaipolan paperitehtaan käytöstä uuden tekniikan käyttöönoton myötä.
Sijainti: 9-tien risteys, Jämsä
Lähde: www.museo24.fi
Saab Draken -hävittäjä
Hallin lentokonetehtaiden työn kunniaksi taajaman keskustaan on pystytetty Saab Draken hävittäjä DK-201 eli ”Kake”, jonka ensilento tehtiin Hallissa 12.3.1974. Lentokoneen viereen on pystytetty muistokivi Turbo-Vinha lento-onnettomuudessa vuonna 1985 kuolleiden lentäjien muistolle. Koelennolla ollut lentokone murskautui aivan keskustan tuntumassa pudotessaan Kolhinselän jään läpi. Muistomerkki muistuttaa sekä paikallisen lentokoneteollisuuden menestystarinoista että sen vaatimista uhreista.
Sijainti: Hallin keskusta, Kuorevesi, Jämsä
Lähteet: www.museo24.fi, wikipedia
Laskettelijapatsas
Jämsän Yrittäjien pystyttämä pronssinen laskettelijaveistos Himoksen laskettelukeskuksen kunniaksi. Alun perin patsas sijaitsi 9-tien risteyksen vieressä Hotelli Jämsän parkkipaikalla (1991).
Tekijä: Antonio da Cudan.
